Tarinanurkka

  Elettyäni kaksi viikkoa valheessa, mun oli pakko todeta itselleni että en keksisi mitään keinoa kertoa Feetulle epäsuorasti siitä että olin ostanut uuden hevosen. ”Mun pitää kertoa sulle jotain…” puoliksi mutisin samalla kun kesityin vähän liian intensiivisesti hajottamaan jauhelihaa paistinpannulle. ”Liittyykö se jotenkin sun viimeisimpään hevosostokseen?” Käännyin katsomaan vierelläni seisovaa miestä hämmentyneenä. “Miten… Mistä?” “Rakas, sä taisit unohtaa että oot antanut mulle täyden pääsyn sun pankkitilillesi sen vuoksi jos jotain tapahtuu ja totta puhuen kuus tonnia on sellainen summa jonka puuttumisen huomaa enemmän kuin helposti. “Ai niin…” En todellakaan ollut muistanut sitä faktaa jotta olin antanut naimisiin menomme jälkeen Feetulle täyden käyttöoikeuden pankkitiliini. Miehen mainittua asiasta toki kaikki palasi mieleeni ja muistin syyt miksi olin halunnut tällaisen päätöksen tehdä. Ehkä se ei ollut kaikista klassisin päätös joita avioparit tekivät, mutta omalla tavall...

”Samuel mitä sä teit?” Käännyin katsomaan oviaukkoon ilmestynyttä Feetua. Aviomieheni oli yrittänyt saapua paikalle mahdollisimman hiljaa, mutta mä olin silti saanut toisen kiinni hiippailustaan. ”En mä… mitään…” yritin vakuuttaa, vaikka mä en tiennyt kuinka uskottava mä olin. ”Kyllä mä tiedän mitä sä teit. Sä kattelit taas nuoria hevosia.” Vastalauseen keksiminen ei ollut kovinkaan helppoa, sillä olihan se totta, jotta olin alkanut katselemaan nuoria hevosia tai sitten varsoja. En mä tiennyt mitä mä hain, muuta kuin että hevonen, jonka mä hankkisin tulisi olla vihreä. Jos asiat olisivat menneet toisin melkein vuosikymmen takaperin, mä en ehkä olisi tässä pisteessä. Tai sitten mä olisin tämän pisteen ylitse. Totuutta oli hankala tietää, sillä se yö oli muuttanut kaiken. Se yö oli meinannut viedä kaiken. ”Ootko löytänyt mitään mielenkiintoista?” ”En oikeastaan…” --- Myynnissä 3,5v tammavarsa. Nuoren emän ensimmäinen varsa. Emällä muutamia kisastartteja este- ja kouluradoilta. Isä … Ruun...

Edellisistä mestaruuksistani oli jo vuosia ja vaikka olinkin kilpaillut suomessa, olisivat nämä isoimmat kisani tähän mennessä. Tokihan Lokka oli kokenut konkari, joten tamman kanssa olisi varmasti helppoa lähteä kilpailemaan ja toisaalta nämä kilpailut tarjoaisivat meille lisää kokemusta. Ehkä jos tämä vuosi toisi jonkinlaista menestystä tai mahdollisesti jopa mestaruuden se voisi tarjota minulle uusia mahdollisuuksia Suomessa nyt kun en lopulta kerennytkään aloittamaan opettajan töitä Löfgårdissa. Toki voisi olla, jotta mahdollinen menestymiseni ei siltikään muuttaisi asioita positiiviseen suuntaan ja olisin edelleen sellaisessa tilanteessa, jossa minulla ei olisi vakituista työpaikkaa. Yritin kuitenkin työntää nämä ajatukset taka-alalle ja keskittyä vain edessä olevaan kilpailuun. Peruuttaessani Lokkan alas hevosautosta tamman mustat korvat pyörivät kuin tutkat, kuunnellen kaikkia kisapaikalla kaikuvia ääniä. Koska ajomatka Löfgårdista kisapaikalle oli ollut pitkä, kävelytin tammaa ...

Helteinen kesä tuntui etenevän yllättävän nopeasti eteenpäin. Olin yrittänyt treenata Leon kanssa kerran vähintään kerran viikossa, jotta nuori ori saisi rutiinia irtohyppäämisestä. Tokihan reissun lähentyessä olimme palauttelimme Leon kanssa mieleen myös lastautumista ja kuljetuksessa toimimista. Varsa oli onnekseni osoittautunut järkeväksi nuoreksi, joten tuon kanssa ei tähän mennessä ollut tapahtunut vielä mitään sen suurempia tilanteita. Tokihan kaikki voisi muuttua mitä vanhemmaksi Leo kasvaisi, sillä orien kanssa olisi aina omat kuvionsa, varsinkin kun hormonit alkaisivat hyrräämään. Hitaan treenaamisemme lisäksi olimme käyneet muutamaan otteeseen tutustumassa Nuppuhanharjun maastoihin. Sylvi, joka omisti koko Nuppulanharjun oli lähtenyt aina välillä meidän mukaamme ja samalla nainen oli toiminut oppaana reiteille. Olin ihmetellyt toiselle Suomen luontoa ja sen monimutkaisuutta sekä kysellyt mikä oli innostanut toista rakentamaan sellaisen tallin kuin millainen Nuppulanharjusta o...

Leo oli saanut viettää ensimmäiset muutamat laidunpäivät täysin vapaalla laiduntamisella. Oikeastaan orivarsa kerkesi viettää melkein viikon laitumella, sillä vasta tiistaina oma aikatauluni antoi periksi ja kerkesin ajaa Nuppulanharjuun. En tiennyt pitikö minun ilmoittaa erikseen tulostani tilalle, mutta toivoin jotta saisin anteeksi mahdollisen virheeni. Parkkeeratessani maasturini tallin parkkipaikalle ja noustessani autostani, annoin katseeni kiertää pihamaalla ja tutkia jokaista rakennusta. Ihan perinteiseksi talliksi ei tätä voinut kyllä sanoa ja mielenkiintoni tuntuikin heräilevän tilaa kohtaan. Pyöriessäni hetken pihalla, minua lähestyi noin kolmikymppinen, vaaleakiharainen nainen. ”Voinko auttaa jotenkin?” ”Hei. Ma etsi Leo. Se minu hevonen” suomenkieliset sanat vaativat hieman hakemista edelleen, vaikka olinkin jo hieman paremmin tottunut puhumaan tuota kieltä. Toki koko edeltävä viikonloppu oli mennyt omaa äidinkieltäni käyttäessä ja muutenkin suurin osa keskusteluista kävi ...

Onnea olivat luotettavat ja uskolliset asiakkaat. Vaikka itse vietin kesäkuun alun tuhansien kilometrien päässä Venäjällä, Leo pääsi silti ajoissa orilaitumelle, Ellan luvattua hoitaa orin kuljettamisen ja laitumelle vapauttamisen. Vaikka Leon kanssa oli tullutkin treenattua lastautumista, emme olleet oikeastaan ajaneet sen kanssa pitikiä matkoja ja nyt orilla olisi edessään elämänsä ensimmäinen pidempi kuljetusmatka. Nainen oli meinannut, jotta tuokaan ei olisi mikään ongelma ja että hänellä olisi luottoruuna, joka oli tottunut hoitamaan seuraherran osaa nuorten ensimmäisillä kuljetuksilla. Tämä kuullosti vain paremmalta ja kerroinkin Ellalle olevani ikuisesti kiitollinen siitä, jotta tuo oli valmis auttamaan minua. Ella kertoi, jotta olin auttanut tuota ja Einoa niin paljon, jotta Leon vienti orilaitumelle olisi vain pieni tapa kiittää avustani. Ennen lähtöäni Venäjälle pakkasin Leon vähäiset tavarat, oikeastaan vain pari riimua + narua valmiiksi, jotta ne olisi helppo napata mukaan ...

Mando Precissimo in Finlandia per gareggiare. Edoardo viaggia con Ori e aiuta quando serve. Fammi sapere se hai bisogno di qualcosa con Ori. Sei libero di gareggiare con Ori e raccogliere risultati da competizioni adeguate. Giuliolta saapunut viesti oli yllättänyt minut täysin. Yhteistyömme entisen valmentajani ja mentorini kanssa oli ollut enemmän kuin hiljaista viimeisten kuukausien aikana. Tokihan olin kuullut, jotta Giulio oli vähentänyt hevosia ja jättänyt itselleen vain muutaman lupaavimman yksilön. Tokihan niinkin nimekkään valmentajan tallista tulevat hevoset olivat todennäköisesti hyvinkin haluttuja varsinkin sellaisten ratsastajien keskuudessa, jotka etsivät itselleen yhtään laadukkaampaa ratsua. Percy oli matkustanut Suomeen huhtikuun puolivälissä ja toukokuun alusta olimme alkaneet treenaamaan orin kanssa kunnolla. Tokihan olimme mahdollisesti missanneet muutaman sopivan kilpailun, oli ensimmäiseksi kilpailuksi yhteiseen kisakalenteriimme merkitty Kozlov Estatella järjestet...