Siirry pääsisältöön

6. Yllätyksiä ja kokemuksia

Mando Precissimo in Finlandia per gareggiare. Edoardo viaggia con Ori e aiuta quando serve. Fammi sapere se hai bisogno di qualcosa con Ori. Sei libero di gareggiare con Ori e raccogliere risultati da competizioni adeguate.

Giuliolta saapunut viesti oli yllättänyt minut täysin. Yhteistyömme entisen valmentajani ja mentorini kanssa oli ollut enemmän kuin hiljaista viimeisten kuukausien aikana. Tokihan olin kuullut, jotta Giulio oli vähentänyt hevosia ja jättänyt itselleen vain muutaman lupaavimman yksilön. Tokihan niinkin nimekkään valmentajan tallista tulevat hevoset olivat todennäköisesti hyvinkin haluttuja varsinkin sellaisten ratsastajien keskuudessa, jotka etsivät itselleen yhtään laadukkaampaa ratsua.

Percy oli matkustanut Suomeen huhtikuun puolivälissä ja toukokuun alusta olimme alkaneet treenaamaan orin kanssa kunnolla. Tokihan olimme mahdollisesti missanneet muutaman sopivan kilpailun, oli ensimmäiseksi kilpailuksi yhteiseen kisakalenteriimme merkitty Kozlov Estatella järjestettävä Summer Palooza kilpailu. En tiedä haukkasimmeko liian ison palan orin kanssa, sillä olin ilmoittanut Percyn 120 cm sekä 140 cm senttimetrin esteille. Tokihan Edoardo oli kisannut orin kanssa jo 130 cm tasolla, joten siinä mielessä tuo estekorkeus ei olisi mikään haaste. Varsinkin jos vanhat merkit pitäisivät paikkansa, olisi nuorempi päässyt jo kotona hyppäämään tuolla korkeudella olevia tehtäviä.

Toisaalta se, että oliko minun kannattavaa startata Percyn kanssa tällä tasolla olikin sitten oma keskustelunsa. Edoardon vinkeistä oli toisaalta hyvää apua hakiessani asetuksia orin kanssa ja hioessani menoamme kohti Summer Paloozaa. Yhden hevosen kanssa toimiessa en välttämättä olisi myöskään tarvinnut hevosenhoitajaa, sillä en uskonut, että minulla tulisi missään vaiheessa olemaan sellainen kiire, että en ehtisi itse laittamaan Percyä kuntoon. En kuitenkaan halunnut vaikuttaa kiitollisuudettomalta, joten Edoardo sai hoitaa orin kuntoon ja pois jokaisen treenin jälkeen.

Ennen kisareissuun lähtöämme nuori mies oli päässyt myös työskentelemään Leon kanssa. Eihän varsan kanssa voinut tehdä oikeastaan vielä paljoakaan, mutta nuorelle orille teki hyvää oppia toimimaan erilaisten käsittelijöiden kanssa, eikä varmasi Edoardokaan pistänyt pahakseen saadessaan kokemusta varsoista. Ensi kuussa Leo pääsisikin viettämään kesälomaa, orin lähtiessä Nuppulanharjun orilaitumelle. Tokihan Leo pääsisi laitumelle muutaman päivän muita oreja myöhemmin, ellen saisi ketään päästämään oria laitumelle puolestani, sillä olisimme Venäjällä silloin kun laitumelle lasku olisi.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

34. Tason nostoa?

Nähdessäni Komia Dressagen kisakutsun olin miettinyt pitkään mihin luokkiin Leon ilmoittaisin. Se, että luokat olivat vähän hankalassa järjestyksessä, ei helpottanut mietintääni. Varsinkin kun kisat olisivat useamman sadan kilometrin päässä, olisi ehkä liian riski lähteä kokeilemaan vain uutta luokkaa. Kuitenkin me oli treenattu Leon kanssa myös Helpon A:n asioita ja vaikka ne sujuivatkin kotona, saisi kisoista silti erilaista palautetta kuin mitä kotona ja treeneissä saisi. Toisaalta meidän tulostasomme oli ollut Leon kanssa aika vaihtelevaa matalammissa luokissa, joten en tiennyt, että olisiko sen puolesta liian aikaista nostaa tasoa. Tokihan sitä aina voisi käydä kilpailemassa yhden luokan vain hakeakseen treenilistaa, vaikka tasoa ei alkaisikaan vakiinnuttamaan korkeampaan luokkaan. Tokihan meillä olisi vielä kuukausi aikaa treenata kohti Komia Dressagea joten ehkä me lähdettäisiin lauantaina kokeilemaan miten meidän kävisi ensimmäisessä HeA startissa. Sunnuntaina sitten olisikin...

35. Uusia haasteita

Ehkä mä olin kasvattanut Leoa omalla tavallaan pumpulissa, kun en ollut nostanut rautiaan orin tasoja hurjalla vauhdilla. Tokihan monet Leon ikäluokkaa olevat ratsut kilpailivat jo paljon korkeammilla tasoilla, mutta mä halusin nauttia matkasta orin kanssa. Kotimaassani olin saanut kokea enemmän kuin tarpeeksi kiirettä hevosten kanssa, myös niissäkin tilanteissa, kun omasta mielestäni hevonen ei ollut valmis nostamaa tasoaan. Leon kanssa me oli kisattu pääasiassa 80cm tasolla, mutta kotitreeneissä olin alkanut hiljalleen nostamaan puomeja kohti metriä. Parinkymmenen sentin ero esteissä tuntui vain sytyttävän Leoa entistä paremmin ja vaikka rautias olikin hyvin pitkälaukkainen ja aktiivinen etenijä, jollain tasolla sitä tuntui olevan jopa helpompi ratsastaa isoilla esteillä. Pohdittuani Leon uran kehitystä, olin päättänyt ilmoittaa rautiaan Solgårdens slottiin metrin luokkaan. Ehkä olisin kaivannut pohjalle 90cm luokan verryttelyksi, mutta metri oli pienin mitä oli tarjolla, joten sillä...

32. Tapaamisia

Jos mä olin jostain onnellinen, niin siitä että olin päässyt muuttamaan omilleni ja mun ei tarvinnut perustella menojani äidille ja isälle. Tokihan me oltiin todella paljon yhteyksissä vanhempieni kanssa, joten jossain kohtaa mun olisi pakko sanoa jotain, enkä mä todellakaan tiennyt, että kuinka olisin voinut tuoda asian esiin ilman että siitä aiheutuisi mitään sen suurempaa ongelmaa. Totta puhuen Agnes oli joutunut ylipuhumaan muakin pitkän aikaa, jotta olin lopulta edes suostunut antamaan toiselle luvan soittaa tälle Carlille ja sopia tapaamisen. ” Du har inget att stressa över. Carl är en trevlig kille och har fötterna på jorden när det gäller hästar.” “Även om han kan verka sträng förväntar han sig inget omöjligt, bara att han är villig att försöka” Agnes kertoi ajaessamme kohti tallia, jossa puoliverinen majoittui. Vaikka ajatus siitä, että mä saisin jokin tällaisella diilillä olevan hevosen käyttööni olikin alkanut kuulostamaan houkuttelevalta, en mä ollut täysin varma siitä, ett...