Siirry pääsisältöön

6. Yllätyksiä ja kokemuksia

Mando Precissimo in Finlandia per gareggiare. Edoardo viaggia con Ori e aiuta quando serve. Fammi sapere se hai bisogno di qualcosa con Ori. Sei libero di gareggiare con Ori e raccogliere risultati da competizioni adeguate.

Giuliolta saapunut viesti oli yllättänyt minut täysin. Yhteistyömme entisen valmentajani ja mentorini kanssa oli ollut enemmän kuin hiljaista viimeisten kuukausien aikana. Tokihan olin kuullut, jotta Giulio oli vähentänyt hevosia ja jättänyt itselleen vain muutaman lupaavimman yksilön. Tokihan niinkin nimekkään valmentajan tallista tulevat hevoset olivat todennäköisesti hyvinkin haluttuja varsinkin sellaisten ratsastajien keskuudessa, jotka etsivät itselleen yhtään laadukkaampaa ratsua.

Percy oli matkustanut Suomeen huhtikuun puolivälissä ja toukokuun alusta olimme alkaneet treenaamaan orin kanssa kunnolla. Tokihan olimme mahdollisesti missanneet muutaman sopivan kilpailun, oli ensimmäiseksi kilpailuksi yhteiseen kisakalenteriimme merkitty Kozlov Estatella järjestettävä Summer Palooza kilpailu. En tiedä haukkasimmeko liian ison palan orin kanssa, sillä olin ilmoittanut Percyn 120 cm sekä 140 cm senttimetrin esteille. Tokihan Edoardo oli kisannut orin kanssa jo 130 cm tasolla, joten siinä mielessä tuo estekorkeus ei olisi mikään haaste. Varsinkin jos vanhat merkit pitäisivät paikkansa, olisi nuorempi päässyt jo kotona hyppäämään tuolla korkeudella olevia tehtäviä.

Toisaalta se, että oliko minun kannattavaa startata Percyn kanssa tällä tasolla olikin sitten oma keskustelunsa. Edoardon vinkeistä oli toisaalta hyvää apua hakiessani asetuksia orin kanssa ja hioessani menoamme kohti Summer Paloozaa. Yhden hevosen kanssa toimiessa en välttämättä olisi myöskään tarvinnut hevosenhoitajaa, sillä en uskonut, että minulla tulisi missään vaiheessa olemaan sellainen kiire, että en ehtisi itse laittamaan Percyä kuntoon. En kuitenkaan halunnut vaikuttaa kiitollisuudettomalta, joten Edoardo sai hoitaa orin kuntoon ja pois jokaisen treenin jälkeen.

Ennen kisareissuun lähtöämme nuori mies oli päässyt myös työskentelemään Leon kanssa. Eihän varsan kanssa voinut tehdä oikeastaan vielä paljoakaan, mutta nuorelle orille teki hyvää oppia toimimaan erilaisten käsittelijöiden kanssa, eikä varmasi Edoardokaan pistänyt pahakseen saadessaan kokemusta varsoista. Ensi kuussa Leo pääsisikin viettämään kesälomaa, orin lähtiessä Nuppulanharjun orilaitumelle. Tokihan Leo pääsisi laitumelle muutaman päivän muita oreja myöhemmin, ellen saisi ketään päästämään oria laitumelle puolestani, sillä olisimme Venäjällä silloin kun laitumelle lasku olisi.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

14. Euroopan kisaturnee pt.1

Keltainen ruusuke Katan suitsissa sekä 200 v€ meidän tulevassa matkakassassamme tuntui tässä hetkessä omanlaiselta erävoitolta. Ilman yhtä puomia meidän aika olisi riittänyt toiselle sijalle viidennen sijaan. Varmaan jos mä olisin vain uskaltanut puskea tammaa laukkaamaan hieman reippaammin me oltaisiin voitu jopa kuroa kiinni ne 0,014 sekuntia, jotka erottivat meidät ja voittajan. Se, että me alettiin vihdoin ja viimein saamaan kiinni tuloksista oli ihan positiivista, vaikkakin meidän tulokset alkoivat olemaan kohdillaan vasta alemmalla tasolla kuin mitä tamman koulutustaso olikaan. Totta puhuen ehkä meidän onnistuminen pitkästä aikaa sai mut hieman liiankin varmaksi 120 cm luokkaa ajatellen. Olisihan mun pitänyt tietää, jotta tällaisella liiallisella itsevarmuudella astiat todellakin menee vituiksi ja jos niitä ei muulla tavalla vituilleen saa, niin kolme puomia on ihan hyvä keino. Mä en tajunnut miksi meillä ei homma toiminut meidän omalla tasolla, vaikka tasoa alemmilla radoilla ta...

13. Onko musta enää tähän?

Guldholm Summer Festivalin kutsun ilmestyessä tallin seinälle, mä mietin pitkään lähdettäisiinkö me Harrin kanssa kilpailemaan. Kimo oli saanut viettää enemmän tai vähemmän eläkehevosen elämää jo pitkään, vaikka olinkin yrittänyt pitää Harrin liikkeessä niin oman- kuin orinkin kunnon ylläpitämiseksi. Varmaan suurin ruosteisuus meillä oli tällä hetkellä maastoesteillä. Toisaalta ehkä me kerettäisiin käymään kerran tai kaksi maastoesteillä, joten ehkä me voitaisiin selvitä ehkä jollain tasolla näistä kilpailuista. Millään tulostavoitteella me ei kyllä lähdettäisi startteihin, vaan enemmänkin vain kannatuksen vuoksi. En mä oikeastaan edes tiennyt minkä vuoksi olin ilmoittanut meidät meidän omalle tasolle enkä startannut mitään helpompaa. Toisaalta pitkässä luokassa starttaaminen oli ehkä omalle kropalle hieman kevyempää, tai sitten vain uskottelin siten itselleni ja pitkä kenttäluokka pitkästä aikaa olikin vain täysi virhe. Maanantaina mun oli pakko päästä lievittämään omia kisahermojani ...

15. Toinen tapaaminen

Helsinki-Vantaan lentoaseman kuulutukset olivat äänekkäitä ja tiheässä. Istuin portin lähellä ja katselin kiitoradalla kulkevia koneita, ihmisiä ja ajoneuvoja. Olin saapunut lentokentälle ihan liian ajoissa, mutta toisaalta samalla mä halusin aikaa itselleni ja ajattelulle. Totta puhuen olin ehkä omalla tavallaan työntänyt johonkin ajatusteni pimeimpään nurkkaan tiedon siitä jotta Altai olisi pian muuttamassa luokseni. Olin saanut muutaman kerran menneen puolentoista kuukauden aikana kuvia ja päivityksiä siitä kuinka Altailla meni ja millaisia asioita nuori ori oli opetellut kasvattajansa luona. En mä oikeastaan ollut edes osannut odottaa jotta he olisivat tarjonneet minulle mitään päivityksiä Altaista. Tokihan suurin työ orin kanssa olisi tulossa eteen Suomessa, mutta mua helpotti tietää että kahden ja puolen kuukauden päästä kun varsa matkaisi briteistä suomeen olisi sitä käsitelty eikä minulle tulisi mitään täyttä villihevosta. Kaikki tämä olisi oikeastaan uutta Altain kanssa, sillä...