Onnea olivat luotettavat ja uskolliset asiakkaat. Vaikka itse vietin kesäkuun alun tuhansien kilometrien päässä Venäjällä, Leo pääsi silti ajoissa orilaitumelle, Ellan luvattua hoitaa orin kuljettamisen ja laitumelle vapauttamisen. Vaikka Leon kanssa oli tullutkin treenattua lastautumista, emme olleet oikeastaan ajaneet sen kanssa pitikiä matkoja ja nyt orilla olisi edessään elämänsä ensimmäinen pidempi kuljetusmatka. Nainen oli meinannut, jotta tuokaan ei olisi mikään ongelma ja että hänellä olisi luottoruuna, joka oli tottunut hoitamaan seuraherran osaa nuorten ensimmäisillä kuljetuksilla.
Tämä kuullosti vain paremmalta ja kerroinkin Ellalle olevani ikuisesti kiitollinen siitä, jotta tuo oli valmis auttamaan minua. Ella kertoi, jotta olin auttanut tuota ja Einoa niin paljon, jotta Leon vienti orilaitumelle olisi vain pieni tapa kiittää avustani. Ennen lähtöäni Venäjälle pakkasin Leon vähäiset tavarat, oikeastaan vain pari riimua + narua valmiiksi, jotta ne olisi helppo napata mukaan orin kesäretkelle. Tokihan tiesin, jotta kävisin katsomassa oria ainakin muutaman kerran viikossa, joten siinä mielessä olisin voinut helpostikin viedä toiselle uuden riimun rikkoontuneen tilalle, mutta oli parempi varautua kuin katua.
Päästessäni torstai-iltana Kozlov Estatelle ja Edoardon purkaessa Precissimoa autosta, kerkesin avata puhelimeni kunnolla. WhatsAppissani oli usemapi video ja kuva Ellalta, joista ensimmäisessä näkyi näppärästi lastautuva pikkuori ja toisessa oli trailerikameran ruudulta otettua videota, jossa punarautiaani matkusti kuin tottuneempikin ratsu. Seuraavissa videoissa oltiinkin sitten jo selkeästi Nuppulanharjussa ja jonkinlaisessa rivissä seisoi kymmenen varsaa. Joku kai antoi luvan irrottaa varsat ja orilauma lähti laukaten eteenpäin, ennen kuin ensimmäiset pysähtyivät ja alkoivat nuuhkimaan toisiaan. Varsoilla näytti onneksi olevan tilaa väistää toisiaan tarvittaessa mikä olikin varmasti hyvä tällaisella orimäärällä, vaikka uskoinkin että tähän mennessä nuoret olivat löytäneet jo oman hierarkiansa.
Onnekseni sentään Leon laitumelle lasku sujui paremmin kuin kisareissuni Venäjälle. Vaikka 120 cm esteet olisivat pitäneet olla Precissimolle helppoja, otti ori kolme ihan turhaa puomia mukaansa, joka jätti meidät osallistujalistan häntäpäähän ihan reilusti. 140 cm luokkaan ori sentään jaksoi keskittyä, kai sen vuoksi, jotta puomit olivat ihan uusilla korkeuksilla tuolle ja ensimmäinen vaihe suoriutuikin yllättäen ilman pudotuksia. Uusinnassa sitten viimeinen puomi kolahti takanamme alas, orin kai jo hieman väsähtäessä.
Vaikka tulostaso olikin näin vaihtelevaa, saatoin silti olla ihan tyytyväinen oriin ja sen suorittamiseen. Ottaen huomioon myös sen, jotta nämä olivat meidän ensimmäiset yhteiset kilpailumme orin kanssa.
Tämä kuullosti vain paremmalta ja kerroinkin Ellalle olevani ikuisesti kiitollinen siitä, jotta tuo oli valmis auttamaan minua. Ella kertoi, jotta olin auttanut tuota ja Einoa niin paljon, jotta Leon vienti orilaitumelle olisi vain pieni tapa kiittää avustani. Ennen lähtöäni Venäjälle pakkasin Leon vähäiset tavarat, oikeastaan vain pari riimua + narua valmiiksi, jotta ne olisi helppo napata mukaan orin kesäretkelle. Tokihan tiesin, jotta kävisin katsomassa oria ainakin muutaman kerran viikossa, joten siinä mielessä olisin voinut helpostikin viedä toiselle uuden riimun rikkoontuneen tilalle, mutta oli parempi varautua kuin katua.
Päästessäni torstai-iltana Kozlov Estatelle ja Edoardon purkaessa Precissimoa autosta, kerkesin avata puhelimeni kunnolla. WhatsAppissani oli usemapi video ja kuva Ellalta, joista ensimmäisessä näkyi näppärästi lastautuva pikkuori ja toisessa oli trailerikameran ruudulta otettua videota, jossa punarautiaani matkusti kuin tottuneempikin ratsu. Seuraavissa videoissa oltiinkin sitten jo selkeästi Nuppulanharjussa ja jonkinlaisessa rivissä seisoi kymmenen varsaa. Joku kai antoi luvan irrottaa varsat ja orilauma lähti laukaten eteenpäin, ennen kuin ensimmäiset pysähtyivät ja alkoivat nuuhkimaan toisiaan. Varsoilla näytti onneksi olevan tilaa väistää toisiaan tarvittaessa mikä olikin varmasti hyvä tällaisella orimäärällä, vaikka uskoinkin että tähän mennessä nuoret olivat löytäneet jo oman hierarkiansa.
Onnekseni sentään Leon laitumelle lasku sujui paremmin kuin kisareissuni Venäjälle. Vaikka 120 cm esteet olisivat pitäneet olla Precissimolle helppoja, otti ori kolme ihan turhaa puomia mukaansa, joka jätti meidät osallistujalistan häntäpäähän ihan reilusti. 140 cm luokkaan ori sentään jaksoi keskittyä, kai sen vuoksi, jotta puomit olivat ihan uusilla korkeuksilla tuolle ja ensimmäinen vaihe suoriutuikin yllättäen ilman pudotuksia. Uusinnassa sitten viimeinen puomi kolahti takanamme alas, orin kai jo hieman väsähtäessä.
Vaikka tulostaso olikin näin vaihtelevaa, saatoin silti olla ihan tyytyväinen oriin ja sen suorittamiseen. Ottaen huomioon myös sen, jotta nämä olivat meidän ensimmäiset yhteiset kilpailumme orin kanssa.
Kommentit
Lähetä kommentti