Siirry pääsisältöön

35. Uusia haasteita

Ehkä mä olin kasvattanut Leoa omalla tavallaan pumpulissa, kun en ollut nostanut rautiaan orin tasoja hurjalla vauhdilla. Tokihan monet Leon ikäluokkaa olevat ratsut kilpailivat jo paljon korkeammilla tasoilla, mutta mä halusin nauttia matkasta orin kanssa. Kotimaassani olin saanut kokea enemmän kuin tarpeeksi kiirettä hevosten kanssa, myös niissäkin tilanteissa, kun omasta mielestäni hevonen ei ollut valmis nostamaa tasoaan.

Leon kanssa me oli kisattu pääasiassa 80cm tasolla, mutta kotitreeneissä olin alkanut hiljalleen nostamaan puomeja kohti metriä. Parinkymmenen sentin ero esteissä tuntui vain sytyttävän Leoa entistä paremmin ja vaikka rautias olikin hyvin pitkälaukkainen ja aktiivinen etenijä, jollain tasolla sitä tuntui olevan jopa helpompi ratsastaa isoilla esteillä.

Pohdittuani Leon uran kehitystä, olin päättänyt ilmoittaa rautiaan Solgårdens slottiin metrin luokkaan. Ehkä olisin kaivannut pohjalle 90cm luokan verryttelyksi, mutta metri oli pienin mitä oli tarjolla, joten sillä mentiin näissä kisoissa. Toisaalta matka Etelä-Suomesta Etelä-Ruotsiin olisi pitkä, joten ehkä senkin puolesta ei haittaisi, vaikka nuori ori hyppäisi vain yhden luokan. Jostain olisi kuitenkin aloitettava ja ehkä tällainen yhden luokan kokeilu olisi juuri sopiva meidän ensikoitokseksi.
Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

34. Tason nostoa?

Nähdessäni Komia Dressagen kisakutsun olin miettinyt pitkään mihin luokkiin Leon ilmoittaisin. Se, että luokat olivat vähän hankalassa järjestyksessä, ei helpottanut mietintääni. Varsinkin kun kisat olisivat useamman sadan kilometrin päässä, olisi ehkä liian riski lähteä kokeilemaan vain uutta luokkaa. Kuitenkin me oli treenattu Leon kanssa myös Helpon A:n asioita ja vaikka ne sujuivatkin kotona, saisi kisoista silti erilaista palautetta kuin mitä kotona ja treeneissä saisi. Toisaalta meidän tulostasomme oli ollut Leon kanssa aika vaihtelevaa matalammissa luokissa, joten en tiennyt, että olisiko sen puolesta liian aikaista nostaa tasoa. Tokihan sitä aina voisi käydä kilpailemassa yhden luokan vain hakeakseen treenilistaa, vaikka tasoa ei alkaisikaan vakiinnuttamaan korkeampaan luokkaan. Tokihan meillä olisi vielä kuukausi aikaa treenata kohti Komia Dressagea joten ehkä me lähdettäisiin lauantaina kokeilemaan miten meidän kävisi ensimmäisessä HeA startissa. Sunnuntaina sitten olisikin...
Lähetä kommentti
Lue lisää

16. Euroopan Kisaturnee pt.2

Keskiviikkona ilmassa oli kunnon lähtötunnelmaa kun Kultasaaren molemmat rekat olivat ajettu tallin pihamaalle ja ikeasäkkiä toisensa jälkeen kannettiin autoihin, kuin myös kisakaappeja. Katan tavaroiden ollessa autossa autoin myös tallin omien tavaroiden kanssa, sillä en todellakaan halunnut vaikuttaa ylimieliseltä idiootilta ja toisaalta uskalsin epäillä jotta apu varmasti kelpaisi. Kaikkien ollessa valmiina enää edessä oli hevosten lastaaminen rekkoihin. Lastatessani omaa ruunikkoani tammoille varattuun rekkaan vannotin Kataa käyttäytymään. Hevoset tulisivat kuitenkin viettämään useamman tunnin rekassa, ja matkalta mukaan tulisi vielä pari ratsukkoa lisää. Yhteensä matkassa olisi yhdeksän henkilöä joten olisi mielenkiintoista nähdä miten henkilökemiat kohtaisivat matkalla. Matkassa oltaisiin kuitenkin pari viikkoa joten totta puhuen mä toivoin että me tultaisiin toimeen koska muuten tulevista parista viikosta voisi tulla Aika Mielenkiintoiset. Mångata Gård ei kuulunut meidän kisakal...
Lähetä kommentti
Lue lisää

25. Reissulaiset

Nähdessäni Storywoodsin mainoksen tallin järjestämästä kenttäratsastus cupista, olin ilmoittanut Harrin mukaan ennen kuin olin edes kerennyt kyselemään Feetulta sen suuremmin asiaa. Tokihan mä tiesin, jotta meillä oli ollut puhetta siitä, että aikoisin yrittää kisata mahdollisimman ehjän ja pitkän kenttäkauden jos vain oma sekä tietenkin Harrin kunto sen kestäisi. Suomi ei ollut kenttäratsastajien unelmamaa, mutta ainakaan vielä en ollut valmis pakkaamaan laukkujani ja muuttamaan ulkomaille vain pystyäkseni ratsastamaan paremmin. Ehkä jos asiat olisivat menneet toisella tavalla reilu vuosikymmen sitten, mä saattaisin kutsua jotain keski-Euroopan maata kodikseni tällä hetkellä. Enkä mä todellakaan halunnut vaatia Feetua pakkaamaan omaa elämäänsä täällä vain sen vuoksi että mä saisin metsästää omaa haavettani. —- Näitkö jo tän? Klikkasin Feetun lähettämän linkin auki ja sen takaa löytyi Kuuran Suomenratsujen järjestämän irtohypytyspäivän kutsu. Matkaa Kultasaaresta Kuuran Suomenratsuille...
Lähetä kommentti
Lue lisää