Tarinanurkka

Carl oli pitänyt lupauksensa ja oikeastaan mies oli lopulta tehnyt paljon enemmänkin. Mun ei ollut tarvinnut oikeastaan huolehtia mistään muusta kuin siitä että mulla oli voimassa oleva passi ja omat sekä Fian tavarat olisivat pakattuna. Kaikki varsan matkustamiseen liittyvät kulut olivat kuitattuna miehen puolesta, joten mun ei tarvinnut välittää kuin vain omista kuluistani. Tai no, välttämättä niistäkään minun ei tarvitsisi välittää, sillä Carl oli jättänyt minulle mukavan reissubudjetin käytettäväkseni. Tokihan mies oli sanonut, jotta mitään pakkoa minun ei ollut noita rahoja käyttää, vaan saisin halutessani käyttää omia rahojani eikä mies pahastuisi siitä. Vaikka Agnes oli lähdössä kanssamme Suomeen, mä olin iloinen siitä, jotta myös Annika oli lähdössä matkaan. Me oli palautettu ainakin osin meidän yhteytemme sen jälkeen, kun olin ottanut ystävääni uudelleen yhteyttä ja kysynyt toiselta neuvoja estevarsojen laatuarvostelua ajatellen. Paljonhan meillä olisi vielä keskusteltavana ja...

Tror du att vi skulle go på här ? Viestini lähettämisestä oli mennyt jo muutama päivä ja Agnes oli selkeästi sen lukenut, sillä ne kaksi pientä väkästä WhatsApp viestini oikeassa alalaidassa kertoivat sen sinisellä hohdollaan. Tokihan saattoi olla, jotta naisella oli vain kiire eikä toinen ollut sen puolesta vastannut viestiini, mutta samalla myös mietin, jotta olisiko minun täytynyt viedä ehdotukseni suoraan Carlille. Meidän diilimme oli sen verran alkumetreillä, jotta en oikein tiennyt kumman kautta mun olisi kannattanut ajaa omaa asiaani. Toisaalta mä jotenkin ehkä ajattelin, jotta mun kannattaisi kertoa ajatuksistani Agnesille ja sen kautta tieto varmasti menisi myös Carlille. Pari päivää vielä odotettuani Agnes viimein vastasi viestiini ja kertoi jotta reissu onnistuisi. Nainen meinasi, jotta voisin ilmoittaa Fian irtohypytykseen ja katsoisimme aikataulua sitten hieman lähempänä koko tapahtumaa. Naputellessani ilmoittautumista tapahtumaan mua jännitti, jotta osaisinko tehdä kaiken...

Aika tuntui lentäneen kuin siivillä ja hiljalleen aloimme olemaan helmikuun puolivälissä. Samalla se tarkoitti sitä, jotta viimeisetkin kutsut olivat lähdössä tiimeille ja sen jälkeen alkaisikin odotus siitä, moniko tiimeistä lähtisi mukaan juhlavuoden kisaviikolle. Toivoimme jotta todellakin mahdollisimman moni uusista tiimeistä lähtisi mukaan kisaviikolle ja haastamaan vanhoja tuttuja tiimejä. Tokihan jos kävisi niin, jotta tänäkin vuonna kilpailtaisiin vain vanhojen tuttujen tiimien kesken emme olisi pettyneitä siitäkään lopputuloksesta. Vanhat tutut tiimit eivät olleet päästäneet toisiaan helpolla tähänkään mennessä, joten kisaviikosta tulisi varmasti jännittävä oli mukana sitten pelkästään vanhoja tuttuja tiimejä tai sitten sopivassa määrin uusia ja vanhoja tiimejä. Vaikka viimeiset kutsut lähtivätkin jo tällä viikolla, olisi tiimeillä silti vielä kuukausi aikaa vahvistaa osallistumisensa kisaviikolle, joten jännittämisestä ei todellakaan tulisi pääsemään, vaikka niin voisi ajatel...