Ensimmäinen kuukautemme Kultasaaressa meni yllättävänkin nopeasti. Puolitoista viikkoa Harri sai viettää täysin vapaata ja vain totutella uuteen talliin ja sen henkilökuntaan ja rutiineihin, ennen kuin toisen viikon lopulla aloin liikuttamaan kimoa ensin pari päivää taluttaen ja sen jälkeen juoksuttaen. Ensimmäisillä kerroilla kimossa tuntui olevan virtaa kuin pienessä kylässä ja katsellessani sen pukittelua saatoin vain arvailla kuinka pahasti selkäni saattaisi suuttua, jos olisin orin satulassa. Kuunnellessani muiden puheita olin omalla tavallani yllättnyt siitä, kuinka monta kenttäratsastajaa Kultasaaressa oli. Jotenkin olin ehkä ajatellut, että talli olisi pääasiassa täynnä koulu- ja esteratsukoita, mutta kenttäratsukoita taisikin olla enemmän. Ensimmäinen viikoistamme Kultasaaressa oli mennyt omaltakin osaltani vain kotiutuessani uudelle tallille ja sen rutiineihin. Toisaalta olihan jollain tavalla koko aika mennyt myös Suomeen kotiutumiselle. Hiljalleen rutiini alkoi kuitenkin lö...
Virtuaalihahmojen tarinoita matkojensa varsilta